13. joulukuuta 2013

kolmetoista

Suurimmansuuret pahoitteluni joulukalenterin myöhästymisestä. Joku pienen pieni tuulenpuuska puhalsi muutaman puun tonne sähkölangoille, joten oltiin sitten torstai-perjantaiyöstä lauantai-iltaan vailla sähköä. Ja koska lukio on ihan peukalo keskellä kämmentä ilman sähköä, sunnuntai meni perjantain etätehtäviä tehdessä. Kelpaako selitys?

Aluks suunnittelin vaan jotain vähän isompaa postausta, mut päätin nyt kuitenkin toteuttaa joka päivälle luukun. Otan nyt tässä mahd. nopeesti päivät kiinni julkasemalla useampia luukkuja päivässä, jotta päästään oikeaan aikatauluun.
Ja jos joku tosiaan lukee tätä myöhemmin ja ihmettelee ylläolevaa löpinää, niin tämä luukku ja muutama muu on julkaistu myöhässä. Tämäkin kirjoitettu 16.12.

Asiaan. Oltiin perjantaina vähän ponskin kanssa metässä ettimässä myrskyn jälkiä ja löydettiinhän me muutama kaatunut puu. Poni oli tosi fiksusti ja mennä puhisteli turpa maassa ja kaikki oli niiiiiin kiinnostavaa. Niinku jäätyneet vesilammikot. Jotka piti mäiskiä kaviolla rikki.





Huomatkaa kerrankin ponin iloinen ilme ton normaalin nyrpeilyn sijaan. Oli vissiin hyvä päivä pääosin. Ja laadusta kiitämme Sigmaa, en jaksanu raahata muita objektiiveja mukaan ja kuvat on muutenkin vähän sinnepäin räiskitty.





Juurikin tähän tyyliin poni paineli menemään, turpaa maahan ja menoks! Ja varsin kiva auringonpaiste tosiaan oli, kelpas köpötellä melkei kolmevarttia :)


Yritys-hyvä-kymmenen, yritin ottaa kauniimpaa ja vähemmän hikistä rakennekuvaa tosta. Mut ponia ei selvästikään kiinnostanut. Leopardi mikä leopardi.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti