26. lokakuuta 2014

kahden ilmeen koirat: capo & kettu









Moi me ollaa Capo & Kettu, kahden ilmeen koirat. Mut kerranki me leikittii lenkil kerranki oikeesti eikä vaa rähisty ekaa kilometrii.
Toki. Sit on nää "Kettu väijyy Kaapelia"-kuvat joita on about miljoona. Eikä mul siihe mitä lisättävää. Ei Capo nyt VOI nähdä Kettuu ku se on NIIIIIIIIN matalana tuolla maassa.




23. lokakuuta 2014

se johtuu geeneistä





Kuolkaa lehtioksennukseen! Me Ketun kanssa tykätään syksystä ja syksy ei voi koskaan olla liian pitkä ja aina vois olla syksy. Varsinkin kuiva, värikäs, viileä syksy.  Ketsupin mielestä lehdissä pitäis tosin leikkiä, ei suinkaan maata niiden alla. Hetken aikaa ehkä keskusteltiin siitä voiko rakin haudata elävältä lehtiin. Mut on se nyt aika sievä tuolla lehtikasassa!

20. lokakuuta 2014

kun ajovalot viimein, tutun kotipihan valaisee






Moikkamooi, "syysloma" lusittu ja Tallinnasta kotiuduttu hengissä ja läpäläpälää. Raahasin kameranki mukana ja mun piti ottaa aivan sairaasti kivoja kuvia mut kato vaan kuin kävi, muistikortilla tasan 29 ruutua! Kyl meni hienosti. Okei, saapumispäivänä yllätti vähän pimeys, paluupäivänä laiskuus ja muut huvit, en jaksanu ees laivalta räpsiä kuvia.

Yllä siis tasan neljä kuvaa Tallinnan maisemista! Mut näin sentään pikkusen vaivaa käsittelyyn, vika maisema kuva ehkä meni vähän överiks ja epäsiistiks mut en sit jaksanu enää säätää. Toiseen tein taivaan (ja kerranki onnistuin siinä ihan hyvin!!). Asia mitä on pitäny harjotella jo pitemmän aikaa ku onnistun aina polttaa taivaat ihan puhki... Vinkkejä otetaan vastaan! Alla vielä alkuperäiset vertailun vuoks, onpa alivalottunutta.





10. lokakuuta 2014

pikakurssi kod....objektiivin ostoon

Aloitan tän samalla tavalla kuin pikakurssin rungon ostoon, listaamalla kolme tärkeää seikkaa
  1. En ole asiantuntija, osa tulevista asioista on vain omia mututuntumalla hönkäistyjä mielipiteitä. Korjata saa, jos kokee mun puhuneen ihan läpiä päähäni. Ja olis se ihan suotavaakin, jos näin käy.
  2. Sano ei valmispaketeille (1100D + 18-55mm + 55-200mm jnejnejne.) Parempaakin on saatavilla kuin tuplakit.
  3. Käytettykin on ihan jees. Ja vanhemmat mallit.

Rungon osto oli aikalailla simppeli juttu, osta se mikä sopii käteen ja kukkaroon. Mulle ainakin henkilökohtasesti objektiivin ostaminen on huomattavasti vaikeampaa, välillä jopa mahdotonta (...koska kukkaro ei anna periksi). Objektiivilla on enemmän merkitystä kuvien kannalta kuin rungolla: toisissa objektiiveissa on pitkä polttoväli, toisissa lyhyt, kolmansissa mahdollisuus muuttaa, yhdet piirtää kauniimmin kuin toiset, toisessa on kauniimpi bokeh kun toisessa, valovoima vaihtelee, on kuvanvakajaa ja ei, macro-ominaisuutta, yksissä ei oo ku manuaalitarkennus... Hirveetä. Ja kaikesta pitäis muka ymmärtää jotain jotta vois ostaa sen thö objektiivin.




Tärkeintä siinä kohtaa kun aletaan uutta objektiivia ostaa, on tieto siitä mihin sitä objektiivia käytetään. Ei voi ostaa laajakuvakulmaobjektiivia jos haluaa macrokuvata kukkia tai ottaa muotokuvia. Kukaan ei halua tynnyrivääristymää potrettikuvaan. Vaikeinta on, kun "mä nyt kuvaan vähän kaikkee". Ja budjetti on kolme sataa. Kaikkea ei voi saada, rahalla voi tosin yrittää parhaansa. Ja harvemmin kaikkea kuvaava pärjää yhdellä objektiivilla. Mulla on tällä hetkellä kaks aktiivikäytössä, kolme pölyyntymässä ja koen et tarttisin ainakin kaks vielä tohon perheeseen.

Objektiivit on niin vaikeita. Jos sä haluat polttoväliä (esim. 18-200mm), sä menetät laadun ja valovoiman. Jos sä haluat laatua tai valovoimaa, sä menetät yleensä polttovälin laajuuden. Kiinteiden objektiivien valoivoima ja kuvanlaatu on yleisesti ottaen parempi kuin samassa hintaluokassa pyörivien zoomien. Polttovälien ääripäät maksaa yleensä enemmän kuin keskivaiheet, 50mm saa edullisemmin kuin 14mm tai 400mm. Valovoimaltaan pienempi saman polttovälin objektiivi maksaa enemmän, luonnollisesti. Ja niin edelleen.
 

Maisemakuvaukseen sopii laajakuvakulmaobjektiivit eli lyhyet polttovälit. Yleisobjektiiviksi lyhyemmät zoomit tai kiinteät (esim 50mm, 85mm). Liikekuvaukseen tarvii pääasiassa vähän pitempää objektiivia, mielummin zoomia, vaikka oonhan mä tolla viiskytmillisellä kuvannu ihan onnistuneitakin kuvia. Macroissa on yleensä hitaampi tarkennusmoottori, ei pysy liikkeen perässä. Lintukuvaukseen tarvii pitkää objektiivia. Potrettikuviin jotain keskipitkää, kauniisti piirtävää kiinteää. Sisälle lyhyempiä, ulos pitempiä polttovälejä. Niin ja mitä sitten ku haluaa kuvata näitä kaikkia? Voi toki luopua laadusta ja valovoimasta ja ostaa niin kutsutun suttuzoomin, heikkolaatuisen ja valovoimattoman, mutta laajan polttovälin. Mut sit ei voi oikein kuvata huonommassa valossa tai ainakaan liikettä.

Yleensä mitä enemmän kuvaa, sitä enemmän kaipaa laatua. Ja mitä enemmän kaipaa laatua, sitä enemmän arvostaa valovoimaa, jolloin sitä laatua saa myös heikommassa valossa. Muistan vieläkin miten hienoa oli saada toi 50mm/1.4 -objektiivi käteen, kun ekaa kertaa pysty oikeesti kuvaamaan myös illemmalla eikä vaan päivällä. Ennen sitä joutu aina miettii onko ulkona tarpeeks valoa. Okei, suurella valovoimallakaan ei kaikkea pelasteta, mut kummasti se auttaa. Ja ku kerran on saanu kaunista piirtoa, ei halua enää tyytyä huonompaan.




Mä en oikeestaan edes tiedä mitä tähän voi kirjottaa. Sopiva objektiivi riippuu niin monesta tekijästä ja erityisesti budjetista. Yleisesti pätee ettei halvalla saa hyvää. Halvalla saa muovia, kalliimmalla parempia materiaaleja, jotka yleensä tuntuu käteen mukavammilta ja kivammilta käyttää ja jotka kestää pitempään. Hintalaatu-suhteeltaan toki löytää useitakin hyviä objektiiveja. Toki ois kätevää, jos vois antaa täsmälliset neuvot siihen, mikä objektiivi kullekin sopii, mutku samaan tarkotukseen sopii monikin objektiivi ja sopivuus riippuu ihan jokaisen henkilökohtaisista mieltymyksistä. Ja ku mä en voi antaa edes niitä vaihtoehtoja, koska mä tunnen ainoastana Canoniin sopivat objektiivit enkä niistäkään kaikkia. Mulla ei oo mitään sanottavaa Nikonin tai Sonyn objektiiveihin.

Mun mielestä joka kuvaajan täydelliseen objektiiviperheeseen kuuluu joku näppärä laajis maisemakuviin ja sisäkuviinkin (jotain 10-20mm väliltä), yleisobjektiiviksi joku valovoimanen lyhyen polttovälin zoomi tai kiinteä (mulla 50/1.4), muotokuvaukseen (ja mun tapauksessa macrokuvaukseen) sopiva vähän kiinteämpi, kaunispiirtoinen objektiivi (mulla 60/2.8 macro) ja joku laadukas telezoomi esim. koirakuvaukseen, tapahtumiin, yms (haaveissa 70-200/2.8). En oo vielä keksiny mitä muuta ihminen tähän tarvii. Okei, aina voi täydentää tai korvata eri mittasilla kiinteillä, nopeemmilla tarkennusmottoreilla, paremmilla kuvanlaaduilla tai valovoimilla ynnä muilla, mut tohon mä nyt tähtään tällä hetkellä.

Täydentämisestä ja korvaamisesta kun puhutaan, ni päästään siihen miten sen oikean objektiivin löytää. Yleisesti ottaen rungon mukana tulee jokin objektiivi (...enks just sanonu et vältä rungon mukana tulevia objektiiveja? hups!) tai vaihtoehtosesti sen tilalle kannattaa ottaa joku yleispätevä objektiivi, esimerkiks just Canonilla oikein hyvä hintalaatu-suhteeltaan olevan 50/1.8 tai vaikka 85/1.8 tai jotain. Pääpointti oli kuitenkin et joku objektiivi löytyy. Uutta objektiivia hankittaessa mietitään heti mikä edellisessä on pielessä. Liian lyhyt/pitkä polttoväli, huono valovoima, hidas tarkennus... Sitä kautta päästään surffailemaan siihen suuntaan mitä kaivataan. Ja sit sovitetaan budjettiin erilaisia vaihtoehtoja (ja todetaan ettei mahdu....)

Toiset objektiivit on toisia parempia, vaikka hintaluokassa ja/tai polttovälissä&valovoimassa pyörittäisiin samassa luokassa. Mä en voi alkaa jokasta objektiivia listaamaan tai kertomaan mikä on hyvä ja mikä  huono, mutta googlettamalla löytää lähes jokaisesta objektiivista arvosteluja ja yksittäisten käyttäjien kokemuksia, joista saa yleensä osviittaa objektiivin laadusta. Toki näkemykset on aina jokaisen omia, toiset tykkää erilaisesta piirrosta kun toiset ja lopullisen totuuden tietää jokainen vain kokeilemalla. Ja loppujen lopuksi niillä pienillä erolla ei harrastelijakuvaajana ole mitään väliä, harvemmin sitä tulee omistettua molempi/päästyä kokeilemaan molempia.




Objektiiveissa on se hyöty, että hyvin pidettynä ne ei oikeestaan kulu. Objektiiveissa ei oo rungon tapaan suljinta, joka sanoo jossain kohtaa sopimuksensa irti. Toki tarkennusta tai zoomia voi aina sahata eestaas ja muuta, mut objektiivi voi kestää vuosikymmeniäkin moitteettomassa kunnossa. Josta päästään siihen, että käytetty objektiivi on varsin hyvä vaihtoehto. Mun viidestä objektiivista neljä on käytettyjä, yks käyny jopa viidellä eri mantereella, eikä niistä huomaa mitään eroa verrattuna tohon uutena ostettuun. Toki käytetyn ostossa on aina se vaara, et satut ostaa sen pahoinpidellyn, naarmutetun, pölysen ja rikkinäisen objektiivin, mutta aika vähän noita tulee vastaan. Yleensä objektiiveja kohdellaan suht hyvin, on ne nyt kuitenkin aika tyyriitä. Ja tästä syystä objektiivit on aika helppoja ja kivuttomia vaihtaa, vanhan voi myydä pois ja uuden ostaa tilalle.

Lopuksi haluan vielä nostaa yhden asian esille, jolla totisesti on merkitystä: jos rungossa ei oo tarkennusmottoria, objektiivissa on oltava. Useimmissa (vai peräti kaikissa?) uusissa rungoissa nyt kuitenkin tarkennusmoottori on, joten tää ei oo kaikille kovin tärkeä muistettava.
Ja sen että mielelläni mä autan objektiivin valinnassa. Yhteyttä voi ottaa blogin kautta tai suoraan sähköpostiin, kerrot vaan vähän mihin tarkoitukseen objekti on tulossa, budjettia, toiveita, niin mielelläni mä autan.

Toivottavasti tää avarsi edes vähän tätä objektiivin valinna vaikeutta, mihinkään tulokseenhan ei tässä(kään) oikein tultu... Onko kiinnostusta postaukseen jossa avataan vähän enemmän objektiivien eri ominaisuuksia?

7. lokakuuta 2014

ammmmmuuuuu !










AMMUU.
Ei mulla muuta.
Pientä maanantai-illan/yön piristystä teillekin, yliuteliaat ja seuralliset lehmät on aika sieviä.

Paitsi että tää yks koipieläin ei kyllä kuulu ammujen kastiin, mutta sievä se on yhtälailla!

Mulla on nyt niiiiin paljon kuvia käsittelemättä, mut pikkuhiljaa pikkuhiljaa. Ja sain viime
yönä uuden idean mun mielipiteisiin, kunhan vaan ehdin jossain kohtaa toteuttamaankin sen.
Tai ehdin ja ehdin, jos nyt vaan ottaisin itteäni niskasta kiinni ja tekisin, aikaa kyllä on.