2. joulukuuta 2014

mun mielipide: kritiikki

Joulukuu on koittanut, mutta ei, joulukalenteria ei ole eikä tule, vaikka mulla pari ideaa olikin. Voitte vilkaista edellisen vuoden joulukalenterin ja todeta että ei. Ensinnäkään en kuitenkaan sais kaikkia luukkuja tehtyä ja toisekseen ne on kuitenkin täyttä kuraa ja kolmannekseen joka toisessa blogissa on joulukalenteri ja yheksän kymmenestä on varsin tylsiä ja kuluneita.
Lisäksi varastot on tyhjennetty ja nyt mulla ei ole yhtään kuvaa missään, joten saatte "nauttia" täytekuvina olevista vuoden 2010 omenapuunkukkakuvista, kuinka persoonallista ja taiteellista. Nyt kuitenkin asiaan.

Kritiikki. Se toisten rakastama ja toisten vihaama asia. Toiset käsittää kritiikin joksikin uskomattoman pahaksi ja ilkeäksi möröksi, toisille kritiikki on antoisaa ja palkitsevaa. Kritiikki on muotisana, jonka taakse voidaan piilottaa täysin asiaton mollaaminen ja kun vastapuoli sitten suuttuu tai loukkaantuu, huudellaan vaan ilosena, että sä et vaan kestä kritiikkiä. Tehään homma heti alkuunsa selväksi ja järkytetään kaikki pikku ystävät: kritiikki on synonyymi arvostelulle. Kritiikki ei siis tarkoita pelkästään huonojen (ei tosin hyvienkään) puolien ilmoille laukomista. Tässä postauksessa puhutaan lähinnä kritiikistä valokuvaus-ympyröissä, mutta kaipa tää kattaa jonkin verran kritiikkiä ihan yleisellä tasollakin.

Edellä mainittu kritiikki-sanan käyttäminen haukkumisen tilalla on oikeestaan sitä "huonoa kritiikkiä", koska imo kritiikki on parhaillaan sellasta, että sen saaja ihan oikeasti saa siitä jotain - lähinnä parannusehdotuksia seuraavaa yritystä varten tai kehuja siitä mikä nyt on mennyt hyvin. Kritiikin ei tarvitse olla turhalla lässytyksellä täytettyä - asiat voi sanoa ihan suoraan ja tiiviisti, mut neutraalisti. On eri asia sanoa "värit on rumat" ku "en tykkää väreistä" ja vielä parempi jos osaa perustella edes jotenkin miks ei tykkää. Se nimittäin ei oikeestaan kerro just mitään jos ei tykkää.






Ystävällinen palautteen antaja vaikutelmaa pehmentääkseen (vaikka väkisin) vääntää loppuun jonkunlaisen kehun niin että kaikille jää parempi mieli. Ite oon nimittäin huomannut, et varsinkaan nuoremmat ihmiset eivät vaan pysty saamaan kritiikistä mitään irti, jos se on liian totinen. Ja jotkut vähän vanhemmatkin vaatii sellasta ylimääräistä "mun mielestä tää vois olla vähän valoisampi vaikka on tää ihan kiva näinkin lässynlääläpälää"-löpinää, kun suoraan sanoen kuva on täysin alivalottunut, kun muuten menee koko hernepelto nenuun.

Musta myös kritiikin vastaanottajan ja antajan välisellä suhteella on niiiiiin paljon merkitystä. Tottakai sä voit kaverille sanoa että hyi olkoon, ihan hirvee ja miten oot kehdannu julkasta tän, jos teiän puhe on yleensäkin sellasta. Jos on kohteliaan jäykkää puhetta muutenkin, ni todellakin kannattaa ilmasta mielipiteensä ihan vaan nätisti. Myöskään täysin vieraalle naamalle ei mennä huutelemaan mitä tahansa vaan nimenomaan yritetään pyrkiä edes kohtalaisen asialliseen ilmaisuun.

Josta päästään aiheeseen, että milloin sitä kritiikkiä voi oikeestaan antaa. Ja millasta kritiikkiä missäkin tilanteessa. Ei kukaan mee facebookissa haukkumaan toisen uusinta kuvaa pystyyn, koska ei sitä oo toivottu. Johonkin valokuvausryhmään linkitettyä kuvaa sopii arvostella vähän reilumminkin, koska sitä on pyydetty. Noin nyrkkisääntönä voi sanoa, että jos ei oo pyydetty, älä kerro. Kaikki ei osaa arvostaa kritiikkiä, ei edes rakentavaa. Sen sijaan ois joskus suotavaa antaa jotain palautetta, kun sitä pyydetään...
 





Ei kritiikin antaminen ole mitään ydinfysiikkaa: kritiikin ei tarvii olla kaiken kattavaa, ammattisanastoa pursuava eikä sen antajan tarvitse olla huippu alalla. Jos ajatellaan valokuvausta, jopa sellaisella jonka lähin kosketus valokuvaukseen on kännykkäkameralla otetut räpsyt, voi olla paljon enemmän silmää valokuville kuin sellaisella joka on ikänsä kuvannut. Ei ruokakriitikotkaan osaa ruokaa laittaa, mutta silti niiden mielipiteitä arvostetaan. Musta sama pätee valokuvien arvosteluun. Ja ei, jos kuvasta jotain sanoo, ei tarvitse käydä läpi kaikkea mitä kuvassa on. Jos värit on kivat, mut sommittelu tökkii, sen voi sanoa eikä tarvitse mainitakaan syväterävyyksiä, valoa tai taustaa. Asiat voi ilmaista ihan niin maanläheisesti, kun ne ulos saa.

Tärkeintä kritiikin antamisessa on mun mielestä perustelut ja parannusehdotukset. Kuten jo edellä mainitsin, antaa paljon enemmän palautteen saajalle, kun tietää miks joku on pielessä eikä vaan että se nyt vaan on. Okei, aina ei voi osata selittää miksei joku natsaa, mutta ainakin yrittää voi. Ja joo, aina ei jaksa nähdä vaivaa ku lyhkäsiin, hyvin tiivistettyihin palautteisiin, mut parempi nekin kun ei mitään. Näin henkilökohtaisella kokemuksella voin sanoa, että mielummin sitä kuulee kuvistaan edes jotain (lyhyttä hyvää tai pahaa) ku ei mitään. Tosin oon varmaan siitä kummallinen, et otan mielummin todenmukaset haukut kuin tyhjänpäiväiset kehut vastaan.






Voisin jatkaa aiheesta niin pitkään. Mut haluan vaan sanoa kaikille niille, jotka sitä kritiikkiä pyytävät ja sitten vetävät herneen nenään, että älkää pyytäkö kritiikkiä/arvostelua/palautetta, jos ette sitä halua. Pyytäkää ihan suoraan kehuja, kyllä niitäkin annetaan, mutta ei niistä kehity. Ylipäätään kaikki voi miettiä kahdesti ennen kun hermostuu ja loukkaantuu. Miten maailma järkkyy, jos yks ihminen ei pidä sun ottamasta kuvasta? Ei mitenkään. Vaikka ei olis samaa mieltä, ei tarvi vängätä vastaan loputtomiin ja hyökkäävällä asenteella, ei se muuta mitään. Voi kiittää palautteesta, kertoa ehkä oman näkökantansa ja antaa olla, jos enempää rakentavaa keskustelua ei synny.

Naurettavinta mitä näkee siellä täällä (fb, keskustelupalstat, ylipäätään netissä) on lapsellinen kostaminen. Henkilö X ei tykänny henkilön Y kuvasta, josta tää pyysi palautettua. Josta tuohtuneena henkilö Y sitten päättää haukkua ainakin kahdeksan seuraavaa X:n kuvaa ihan pystyyn. Valokuvaus on vakava ja katkeroitunut harrastus, mut järki päähän silti!


ps. Hokekaa sanaa kritiikki tarpeeks monta kertaa, eiks kuulostaki fiksulta! Mietin jo monta kertaa tätä kirjottaessani et kirjotetaakse oikeesti noin, onkse oikee sana...

6 kommenttia:

  1. Kritiikki (kyllä, se alkaa pikkuhiljaa kuulostaa vähän oudolta sanalta kun sitä hokee) on hyvää jos se osaa antaa oikein.
    Tiedän monia ihmisiä joiden mielestä kritiikki on yhtä kuin toisen täysin lyttyyn haukkuminen ja sitten sitä selitellään että no mä nyt vaan sanoin asiat suoraan. Kritiikkiä ja mun mielestä myös niitä kehuja pitäis opetella antamaan enemmän, koska monelle niiden vastaanottaminen ja joskus sanominenkin tuntuu olevan vaikeaa. Meillä tätä harjoiteltiin jonkin verran koulussa, sääntönä tosin oli että yhtä kritiikkiä kohden piti sanoa ainakin pari hyvääkin asiaa.

    Mutta joo, olen samaa mieltä siitä että jos kritiikkiä pyytää, siitä on turha mennä vetämään hernettä nenuun jos kaikki ei olekaan positiivista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep, tosta meinasin kirjoittaa mut koin menevän vähän asian ohi: suoraan sanominen kun ei ole sama asia kun totaalilyttääminen. Kritiikin vastaanottaminen ja antaminen pitäis kyllä lisätä kaikkien koulujen opetussuunnitelmaan! :D

      Poista
  2. Mulla tuli tästä tekstistä ihan mieleen meidän taikun tunti, jossa jokainen oli ottanut luontokuvan ja tehtävänä oli sitten antaa KRITIIKKIÄ jokaisen valokuvasta vuorotellen. Oli hauskaa huomata, miten kaikki vastasivat "Öö, no en tiiä.." tai muuta vastaavaa, kun ei pyydettykään kommentoimaan kuvia, vaan kritisoimaan. Yllättäen kellään ei tuntunut olevan mitään sanottavaa muiden kuviin, kunnes opettaja korjasi "Nyt saa KOMMENTOIDA ja ANTAA PALAUTETTA." Johan rupesi mielipiteitä löytymään.

    Yritin siis tässä todeta, että kritisointia todella pidetään yleisesti kauheana mörkönä ja tuntuu, että kritiikki tarkoittaa vaan negatiivisia asioita ja on keino haukkua muita, tai tehdä (tässä tapauksessa valokuvasta) toisen aikaansaamasta tai ulosannista jotenkin erityisen huonoa tai vajaavaista. Monilla varmasti olisi opettelemista kritiikin antamisessa ja vastaanottamisessa.

    Ihania kuitenkin nämä sinun mielipidepostaukset! Herättää ajatuksia ja keskustelua.
    Näitä lukisi mieluusti lisääkin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep! Palaute, arvostelu, kommentointi, risut & ruusut, kaikki muut ilmaukset paitsi kritiikki on ihan kivoja sanoja, kritiikki se mörkö. Vaikka sen kyllä ymmärtää, kun koko sanaa käytetään niin väärin.
      Mutta kiitos, täytyy yrittää taas keksiä joku naseva aihe!

      Poista
  3. Hyvä mielipidepostaus taas jälleen! Tykkään aina lukea näitä kirjoittamasi mielipidepostauksia, kun teksti on tarpeaksi kevyttä luettavaa, eikä liian vakavamielistä.

    Ja mitä tuohon kritiikki-asiaan tulee, niin itse olen huomannut, miten iän kasvaessa osaa usein ottaa kritiikin paremmin vastaan. Tietysti ajankohta on jokaisella yksilöllinen, sillä kaikki kehittyvät eri asioissa eri tahtia. Itse en vähän alle vuosi sitten oikein osannut ottaa kritiikkiä vastaan, vaan otin ne negatiiviset asiat kauhean vakavasti ja murehdin miten huono se ja se mun juttu oli. En sentään alkanut lapsellisesti vänkäämään vastaan tai kostamaan, vaan olin hiljaa, kun kerran palautetta olin pyytänyt. Nykyään kritiikkiä osaa oikeastaan arvostaa, ja yritän ottaa siitä kaiken ilon irti yrittämällä tehdä jonkun arvostelussa tms. mainitun asian seuraavalla kerralla paremmin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitän kehuista! :) Siihen pyrinkin, että tekstin jaksaa helposti lukea alusta loppuun. Turha paasaaminen jääköön tiukempi nutturaisten kirjoitettavaksi.

      Poista